Tavallisimpia kysymyksiä ja vastauksia villasta
Mikä tekee alpakan villasta niin erikoista?
Alpakan villa on yksi hienoimmista kuiduista maailmassa, verrattavissa kasmiriin ja angoraan. Alpakan villassa ei ole villarasvaa eli lanoliinia. Lanoliini on se ainesoasa jolle villa-allergiset ovat herkkiä. Allerginen iho on usein muutenkin herkkä, pehmeä alpakan villa ei pistele tai kutita. Alpakan villa voi imeä itseensä paljon kosteutta tuntumatta silti märältä ja sen mikroskooppiset ilmataskut tekevät alpakan villasta kevyttä ja vieläkin paremmin eristävää kuin lampaan villa. Sanotaan, että alpakan villa olisi 7 kertaa paremmin eristävää kuin lampaan villa. Alpakan villa ei myöskään haise "villasukalle", koska siinä ei ole hikeä. Alpakka itsekään ei haise villalle, hielle tai talille näistä syistä.
Esikon rose grey on haluttu väriMinulla on alpakanvillainen jumpperi ja kyllä se pistelee iholla, miksi?
Villasta tehdään erilaatuisia tuotteita, karkea alpakan villa kyllä pistelee iholla. Villa lajitellaan moneen eri hienousluokkaan Etelä-Amerikassa. Hienoin ja kallein on baby-alpakka eli vasan ensimmäisen vuoden villa. Torilta ostettu jumpperi on tehty arvattavasti paljon karkeammasta kuin baby-alpakasta. Suomessa on tehty isossa kehräämössä koekehräys alpakanvillasta ja koska sinne meni ihan kaikki karkeat jalkavillatkin, jotta saatiin tarpeeksi kilomäärää, niin kyllähän sellainen villapaita pistelee. Joka vuosi villa muuttuu hiukan karkeammaksi, kun eläin vanhenee. Yksi päämäärä alpakoiden jalostusvalinnoissa onkin tuottaa sellaisia yksilöitä, joiden villa pysyy hienona mahdollisimman iäkkääksi asti. Usein Perussa ja muualla Etelä-Amerikassa alpakka lopetetaan n. 12-15v. iässä, jolloin sen villa on karkeutunut. Etelä-Amerikassa liha käytetään ravintona.
Villalaamauros Blue Royal Saksasta
Mitä eroa on alpakan ja laaman villalla?Alpakka on vuosituhansien varrella jalostettu niin, että siltä puuttuu karkea peitinkarva lähes kokonaan. Sillä on siis jäljellä vain pohjavilla. Lyhytturkkisella ns. classic-laamalla on kaksinkertainen turkki kuin koiralla: karkea peitinkarva ja pehmeä pohjavilla. Villantuotantoon jalostetulla wooly-eli villalaamalla on myös vain pohjavilla, hyvillä yhtä hieno kuin parhailla alpakoillakin. Villalaaman villa on liukkaampaa ja silkkisempää sormituntumalla kuin alpakan villa. Classic-laaman peitinkarva on tosi karkeaa, mutta pohjavilla hyvin pehmeää. Classic-laaman villan käyttöä hankaloittaa se, että karkeat peitinkarvat pitäisi poistaa ennen kehräämistä, jotta lopputulos olisi pehmeä. On olemassa vielä wooly-laaman muunnos, ns. silky-laama. Sen villa on erittäin hienoa ja turkki on tiheä. Silky-laaman karva on puolestaan hienon hienoksi jalostettua peitinkarvaa, minkä vuoksi siinä on upea kiilto. Erikseen on sitten vielä hyvin harvinainen suri-muunnos laamoista, kuten alpakastakin. Surien villa on hienoa, mutta siinä on vähän kiharuutta, mikä voi heikentää neulomisominaisuuksia jouston suhteen.
Villan hienoutta mitataan villakuidun halkaisijalla eli mikroneilla. Alle 30 mikronin villa ei pistele iholla. Ihmisen hiuksi on n. 100 mikronia ja classic-laaman peitinkarva n. 70 mikronia. Hyvä alpakan villa on mikroniluvultaan siis ainakin alle 30. Inca Groupin lajittelussa babysta seuraava on superfine eli erittäin hieno, joka on 25.5 mikronia. Aikuisen alpakan villa eli adult on 27.5. Hyvän villalaaman villa on 18-22 mikronia. Etelä-Amerikasta tuleva "alpakan villa " voi yhtä hyvin ollakin villalaaman villaa, sillä ei lajittelija välttämättä tiedä ollenkaan mistä eläimestä villa on peräisin, vaan kaikki 28 mikronia tai sen alle hienot villat saavat "alpakka"-symbolin lajittelussa. Laaman villaa onkin merkittävä määrä villantuotannosta, suhteessa alpakoiden tuotantoon. Perussa, joka on suurin alpakan villan tuottaja, arvellaan olevan n. 4 miljoonaa alpakkaa tuottamassa villaa. Boliviassa sanotaan olevan 2.5 miljoonaa villalaamaa tuottamassa villaa, Perussa 1 miljoona, Chilessä n. 85 000 ja Argentiinassakin 75 000. Itse asiassa siis monikin etelä-amerikkalainen alpakkatuote voikin olla ainakin osittain laamanvillainen. Laamanvilla alkaa hiljalleen saada sille kuuluvaa arvostusta, kun tämä seikka aletaan oivaltaa maailmalla.
Esikkoa keritään hoitokäytävällä
Kuinka usein alpakka/ laama keritään, miten ja millä?Alpakka ja villalaama keritään joka vuosi keväällä, jotta se ehtii kasvattaa itselleen hyvän villapaidan talvea varten. Classic-laamaa ei välttämättä tarvitse keritä kuin joka toinen vuosi. Classicin pohjavillan voi myös kammata pois, ihan kuin koiran turkista. Se alkaa irrota samaan tapaan keväällä.
Kukin kasvattaja valitsee tavan, miten keritsee. Meillä keritään sähkökeritsimillä, mutta käsikäyttöiset käyvät yhtä hyvin. Ihan muutamaa eläintä varten ei kannata ostaa kallista konetta, joka maksaa n. 350-450€. Pari eläintä päästää turkistaan saksillakin, joiden on syytä olla terävät.
Meillä eläimet seisovat hoitokäytävällä kerittäessä. On olemassa myös pöytiä, jolle eläin sidotaan, ihan samaan tapaan kuin lampaatkin.
Kannattaa käydä katsomassa keritsemistä jossakin ennen kuin itse yrittää. Suomessa on myös muutama ammattikeritsijä, jotka keritsevät myös alpakoita. Periaate on sama kuin lampaan keritsemisessä.
Alenkaa keritään
Villoja lajitteluritilälläOnko alpakka tai laama pakko keritä kun siitä tulee sitten niin ruma?
Alpakka ja villalaama on pakko keritä, ihan eläinsuojelullisista syistä. Eläin voi kärsiä lämpöstressistä, saada lämpöhalvauksenkin, jos sillä on helteellä paksu villa. Turkki myös takkuuntuu ja takut haittaavat tietysti eläintä. Hautova paksu villa voi aiheuttaa iho-ongelmiakin. Villa voi myös huopua pilalle, ellei sitä oteta ajoissa talteen.
Meillä jätetään n. 2.5 cm sänki eläimille. Silloin hyttyset ja paarmat eivät pääse kovin kiusaamaan, turkki suojaa kylmiltä kevätsateilta, auringon polttamiselta ja on jo hyvä alku talvea varten. Samalla tulee hoidettua se ulkonäkökysymyskin. Joku sata grammaa ehkä tässä menetämme villan tuotannossa tietysti. Omistaja itse saa päättää millainen frisyyri alpakoille laitetaan. Eittämättä isoksi jätetty pallopää ja nahkaa myöten muuten kynitty alpakka on aika koomisen näköinen.
suri-alpakkavasan villassa on hieno kiilto, Juhanmäen BonitaMitä teette sitten villoillenne?
Meillä villat punnitaan, lajitellaan karkeasti ja lähetetään Virtain Villaan kehrättäväksi Suomen alpakkayhdistyksen järjestämään yhteiskehräykseen. Osa hienosta villasta jätetään kotiin ja myydään suoraan tilalta. Karkeampi villa jää kotiin huovuttajia odottelemaan. Suomessa tekee pari kehräämöä puhdasta alpakkalankaa, muutama haluaa laittaa sekaan aina lampaanvillaakin. Me haluamme 100% alpakkaa. Villalaamojen villat menevät käsin kehrääjille meiltä. Haluamme pitää villalaaman villan erossa alpakanvillasta ihan vaan näyttääksemme asiakkaille millaista se on. Muuten sen voi kyllä lähettää alpakanvillan mukana kehrättäväksi.
Anna-Retta putsaa villaa käytävälläVoiko villaa värjätä?
Villan voi värjätä ihan samalla lailla kuin lampaan villaakin. Toisaalta alpakassa on 22 luonnollista omaa väriä, joten onko värjääminen tarpeen? Moni on allerginen näille väriaineille. Silloin vesittyy se idea allergiselle sopivasta tuotteesta. Laamoissa on yhtä lailla värivaihtoehtoja, usein laama on itsekin kirjava.
Kuka myy villaa/ lankaa tai käsitöitä Suomessa?
Kasvattajat myyvät suoraan tilalta villaa ja lankaa. Helsingissä Korkeavuorenkadulla La Alpaca-muotiliike on erikoistunut laadukkaisiin alpakkatekstiileihin ja myy sekä perulaista että suomalaista lankaa. Monet käsityöliikkeet myyvät ulkomaista lankaa.
Mitä langasta ja villasta voi tehdä?
Ihan samoja juttuja kuin lampaan villastakin: villapaitoja, kaulahuiveja,sukkia, käsineitä, mitä vaan mieleen juolahtaa. Lasten käytössä baby-alpakka on vertaansa vailla. Samoin monet reumaa sairastavat nauttivat alpakan villan lämmöstä ja pehmeydestä, Tee vaikka ranneekkeet tai pitkät ihanat sukat...
Karkeammasta villasta tehdään peittoja, kudonnaisia ja huovutustöitä. Classic-laaman peitinkarvasta tehdään Etelä-Amerikassa köysiä ja mattoja. Hienosta alpakan villasta tehdään kutomalla muun muassa maailman kalleimpia miesten pukukankaita.
Classic-laamojen villa käytetään huovutustöihin tai annetaan meiltä Keskiaikamarkkinoille kehruunäytöksiin.
Teija opettaa karstaamista
Kehräyskurssin tunnelmia
Mikä se villatesti on?
Alpakoista ja villalaamoista otetaan kyljestä pieni määrä villaa ja se lähetetään laboratorioon tutkittavaksi. Laboratorio tutkii mm. kuidun halkaisijan (mikronit), paljonko näytteessä on karkeaa peitinkarvaa ja kiharuutta. Näyte antaa viitteet siitä millaista villa on hienoudeltaan ja kehrättävyydeltään. Jos testit otetaan vuosittain, saadaan myös tietoa siitä kuinka nopeasti kunkin yksilön villa karkeutuu sen vanhetessa jne.
Jos villatestiä käytetään dokumenttina eläintä myydessä, on tietenkin tärkeää varmistua, että testi on varmasti otettu kyseisestä eläimestä ja sitä ei ole paranneltu ennen laboratorioon lähettämistä esim. nyppimällä karkeita karvoja pois. Tämä on ihan julkinen salaisuus alpakkapiireissä maailmalla. Hienovillainen alpakka onkin yllättäen osoittaunut ihan muuksi uuden omistajan otettua näytteen seuraavana vuonna. Laboratoriohan ei voi mitenkään todentaa, mistä eläimestä näyte on ja onko sitä manipuloitu ennen laboratoriota. Suomen alpakkayhdistys kehittikin tähän tarpeeseen virallisen villatestin, Siinä eläinlääkäri tarkastaa ensin eläimeltä mikrosirun, ottaa näytteen, sulkee sen muovipussiin itse, täyttää lähetelomakkeen ja postittaa. Eläimen omistaja/ myyjä ei siis koske näytteeseen koko aikana. Eläinlääkäri toimii tietenkin oman ammattietiikkansa velvoittamana, joten tällainen näyte on todenmukainen.
Voiko alpakan tai laaman villan tuotannosta tehdä kannattavan elinkeinon Suomessa?
Valtaosaa Suomen alpakoista ja laamoista pidetään muuten kuin bisnekset mielessä. Ne ovat harrastuseläimiä ja perheenjäseniä ja tuottavat siinä ohessa sitten villaakin. Villan tuotannolla ne ansaitsevat suunnilleen oman ylläpitonsa. Se ei ole sinänsä hassumpaa, jos vertaa vaikka hevosharrastuksen kuluihin.
Pelkästä alpakan/ laaman villan tuottamisesta on lähes mahdotonta saada kannattavaa Suomessa. Hyvä alpakkaemä maksaa n. 7000 - 8000 € ja se tuottaa villa n. 4 kg /vuosi. Keritsinkone maksaa n. 400€., siihen terät n. 70€ kpl ja terottaminen n. 10€ terä ( yhdellä terällä saa 2 kerittyä). Mahdollinen keritsijän palkka voi olla n. 10€/ eläin. Eläimen ylläpito vuodessa n. 200€ plus mahdolliset eläinlääkärin kulut. Hyvästä villasta saa Suomessa n. 50€/ kilo. Siis eläin ei tuota kulujaan takaisin elämänsä aikana villaa tuottamalla. Tuottavaksi elinkeinoksi alpakka voi tulla, kun myydään tilalta vasoja, tarjotaan ohessa matkailu- tai muita palveluja tai myydään vaikkapa itse valmistettuja alpakkatuotteita. Etelä-Amerikassa katraat ovat niin suuria ja työ halpaa, että hinnoilla emme ikinä voi täällä kilpailla.
Toisaalta: miksi pitäisikään kilpailla Perun alkuperäiskansojen elinkeinolla? Ei Suomessakaan kai hurrattaisi, jos Keski-Euroopassa alettaisiin tuottamaan poronlihaa kilpailemaan Lapin kanssa?!
Itse asiassa villalaama on kannattavampi villantuottaja kuin alpakka. Hyvä laamaemä maksaa n. puolet alpakan hinnasta, villa on yhtä hyvää kuin alpakalla. Erinomainen villalaama voi kuulemma tuottaa 10 kg villaa vuodessa. Ja laaman ylläpito on halvempaa kuin alpakan. Laama pärjää vielä vaatimattomalla sapuskallakin: etelä-amerikkalaisen laaman ruuassa voi olla vain n. 2% valkuaista kun alpakalla pitäisi olla n. 10%. Laamalle kelpaavat myös oksat ja pusikot osana ruokintaa. On mielenkiintoista nähdä, koska laama keksitään laajemmin villantuottajana muuallakin kuin Boliviassa, missä on kuulemma menossa nyt laaja jalostussuunnittelu ja laamatyyppien kartoitus eri tarkoituksiin.
Alpakkayhdistyksen kehräyskurssi Ylitalossa
Kuka osaisi neuvoa lisää villantuotannosta ?
Agrologi (AMK) Anna-Reetta Hosike teki opinnäytetyön Mustialassa "Alpakka villantuottajana Suomessa". Tämän perusteellisen ja kehutun kirjan saa tilata häneltä. Anna-Reetalla on myös käytännön kokemusta villasta ja alpakoista, hän suoritti harjoittelunsa meillä Ylitalossa ja Kariniemen Alpakoissa.
Anna-Reetta taluttaa classic-laama Augustaa
